Lapsi kävi muutaman kerran mobilea osoittamassa, totesi da ja jatkoi matkaansa. Ainakin se tuottaa joka kerta iloa äidille, vaikkei lapsi äitinsä vaivannäköä vielä arvostakaan. Sopivathan sadepilvet myös kesän teemaan.
Mobilen malli ei ole itse suunnittelemani, vaan löytyi Blog a la Cart -blogista ja alun perin idea on suloiselta Mochimochi Land-sivulta, josta voi ostaa myös ohjeen pilviin.
Suhtaudun jämälankatöihin yleensä varauksella, mutta tässä työssä ne olivat paikallaan. Olen kerännyt kaikenlaiset lankarullat samaan koriin, konepestävistä käsinkehrättyihin, (tästäpä muistui mieleeni eräskin sanonta...) ja tietenkin unohtanut autuaasti mikä on mitäkin. Käsinpesu on suoraan sanottuna inhokkihommaani ja siitäkin huolimatta, ettei villaa tarvitse jatkuvasti pestä, on riskinä, että villapaidasta kutistuu toinen hiha tai pehmolelulta puolet päästä, kun ne kuitenkin koneeseen jossain vaiheessa heitän.
Sisäinen perfektionisti vaati muuten tarkistamaan, oliko tummien sadepilvien laittaminen valkoista ylemmäs isokin virhe. Taisin kuitenkin selvitä uhkaavasta luonnontieteellisestä katastrofista kutakuinkin puhtain paperein.
Follow my blog with Bloglovin